back

Juhan aaf krän

 

Elettiin vuotta 3073. Vuosi oli sikäli merkittävä että juhan aaf krän syntyi kolmannen kerran uudestaan. Nano-nano mies toi juhanin munalla (ja peräkärryllä) loimutus planeetalta maan kumaralle. Aurinko paistioi, satoi vettä, pakkasta oli lähes 60 astetta, Tampere-helsinki –moottoritiellä oli liikennekaaos.Kivensyöjä oli hyökännyt maan alta pahaa avistamnattoman kaasuauton kimppuun. Tupelesh renkaasta oli puraistu palanen.

Kivensyöjän takaraivosta oli irronen pieni hektoplasman palanen ja se oli liihottanut ikean tavaratalon seinään. Siinä se möllötti onnellisena ilman mitään rihman kiertämää.

Kivensyöjällä oli krapula, se oksenteli pitkin kolmostietä jättäen jälkeensä puolittain pureksittuja kottiskärryjä, joita sen elimistö ei pystynyt käsittelemään. Kottiskärryt edustivat kivensyöjän elämässä tietynlaista välttämätöntä pahaa. Vähän niinkuin aurinko joka  olisi vuorattu elmukelmulla. Taivaalla jyrähteli, pötkösalama liihotti kohti uutta ydinvoimalaa, taivas synkkeni entisestään. Niinkuin aina näissä onnellisissa tarinoissa, jostain ihmeellisestä maailman kaikkeuden pukamasta, tuli kuin yllättäen keskeltä pötkösalamaa, kuudennen maan itäinen tietäjä joka heilautti taikasauvaansa ja sanoi möreällä äänellä: ” se joka pölökystä hölökkää se teurastetaan paperiniitillä...” tällöin pötkösalama, kivensyöjä ja hektoplasma lähtivät yksissä tuumin Tampereelle ostamaan uutta ooppel astraa ja elivät onnellisina elämänsä alkuun asti.

...