back

Alumiininen mato

 

Alumiininen mato lepäsi repopankana saharan autiomaassa. Tai no, eihän se mikään autiomaa ollut koska mato sielä loikoili. Taivaalla kökötti ympäripyöreä aurinko. Oikeestaan aurinko oli enemmän kuin pyöreä koska sen ympärysmitta meni jo toista kierrosta palan matkaa. Keltainen, aavistuksen lämpöä hohkava palleroinen, jota monet kaksiraajaiset oliot jopa palvovat oli melkein onnellinen .

 

Madon toisessa päässä oli madon toinen pää ja toisessa toinen. Keskellä ei olut päätä.

Mato nytkytteli menemään pitkillä loikilla kohti saharan reunalla olevaa pub- kottiskärryä.

 

Kaustisen uuupuneena (ei lopen) mato poksutteli menemään pitkin pubin verantaa mielessän neljän litran kolpakko lämmintä kreippimehua. Madot tykkäävät juoda pubeissa kreippimehua ja katsella mustavalkoisia semiromanttisia suomifilmejä joissa jotkut vajaakasvuiset koivut heiluvat tuulessa jossain pajukossa  ja välillä kaislikossa pöhisee.

 

Mutta.. koska huomenna on työpäivä niin matoseikkailu loppuu heti alkuunsa eli toinen mato tuli autiomaasta ja sitte ne perusti perheen, meni naimisiin osti tila-auton ja lähti koko perheen voimin autiomaahan kiertelemään kirppiksiä...